maanantai 19. lokakuuta 2026

 

Glyptoteekki Kööpenhaminassa

Kööpenhamina on rannikkokaupunki ja siellä saattaa näin ollen puhaltaa kylmästi. Ja kas, juuri näin tapahtui toukokuun alun perjantaina kun siellä kävimme. Hytisimme Amalienborgin vahdinvaihdossa ja koetimme varjella korviamme lentämästä omille teilleen pienen merenneidon patsaalla. Päätimmekin sitten siirtyä lämpimämpiin sisätiloihin – nimittäin Västerbrossa sijaitsevaan Glyptoteekkiin.

Mikä ihme on glyptoteekki? Ja miksi rakennuksen nimi on Ny Carlsberg Glyptotek? Nopeasti googlattuna selvisi, että glyptoteekki tarkoittaa veistoskokoelmaa ja että tämä nimenomainen rakennus on museo, joka sisältää suuren määrän veistoksia ja patsaita, jotka museon perustaja Carl Jacobsen (1842-1914) on kerännyt. Ihan vain reunahuomautuksena, että Jacobsen omisti myös Carlsbergin panimon.

Saapuminen museoon on vaikuttava. Ala-aulaan astuessaan on talvipuutarhassa, suihkulähde solisee ja suurten palmujen ja muiden viherkasvien siimeksessä voi istuskella ihastellen patsaspaljoutta.

Museon puutarha onkin kuin suuri olohuone missä kuljeskellaan, juodaan kahvia, rupatellaan ja lueskellaan.

Museo muodostuu kolmesta eri rakennuksesta, ensimmäisestä rakennukseta löytyy pääsisäänkäynti, lipunmyynti, keitaanomainen talvipuutarha sekä tanskalaista ja ranskalaista taidetta. Ainoastaan talvipuutarhasta on pääsy kahteen muuhun rakennukseen. Vasemmanpuoleinen on Henning Larsenin rakennus ja se on omistettu vaihtuville näyttelyille. Oikeanpuoleinen rakennus on Hack Kampmannin rakennus ja sieltä löytyy kreikkalaisia ja roomalaisia patsaita, egyptiläinen kokoelma sekä vanhaa välimerellistä taidetta.

Glyptoteekin katolta voi seurata Kööpenhaminan tivolin elämää

Kampmannin rakennuksen keskellä on upea sali jonka lattia on koristeltu erivärisillä marmoreilla, lukuisat pylväät ja patsaat imitoivat roomalaista foorumia.

Arvokkaassa seurassa
Keisareita ja muita arvohenkilöitä ajan saatossa
Tämän veistoksen nimi on Palmyran kaunotar, oikeaa nimeä ei tiedetä, mutta korut kertovat rikkaudesta ja vaikutusvallasta
Patsaat näyttävät oudoilta väritettyinä, mutta alun perin niissä on ollut kirkkaita värisävyjä
Keisari Nero
Arvohenkilöiden arkut tehtiin kivestä ja niihin oli kanteen usein veistetty vainajan kuva
Joskus on annettava mielikuvituksen viimeistellä vaurioitunut patsas

Amarna

Museon väliaikainen näyttely – Amarna – kertoi kaupungista joka rakennettiin auringonjumalaa varten Niilin rannalle noin vuonna 1350 B.C. Rakennuttajina toimivat faarao Akhenaten ja kuningatar Nefertiti. Faarao Akhenaten julisti, että ainoastaan aurinkojumala Atonin palvominen oli sallittua.

Kaupunki rakennettiin ennätysmäisen nopeasti. Yhtä nopeasti se myös tuhoutui faarao Akhenaten kuoltua vain parinkymmenen vuoden kuluttua.

Faarao Akhenaten hallitsi vuosina 1353-1336. Hänet tunnetaan siitä, että hän päätti nostaa yhden jumalista – Atonin – ainoaksi hyväksytyksi jumalaksi. Maassa vallitsi atonismi, jota ei papisto eikä kansakaan hyväksynyt. Valtaistuimen hän siirsi Thebasta Amarna-nimiseen, rakennuttamaansa kaupunkiin. Kaupunki rakennettiin ennätysmäisen nopeasti. Yhtä nopeasti se myös tuhoutui faarao Akhenaten kuoltua vain parinkymmenen vuoden kuluttua.

Faarao Akhenaten
Vallanhimoinen kaunotar Nefertiti

Nefertiti tarkoittaa ”kaunotar on saapunut” Hän oli faarao Akhenaten ykkösvaimo joka oli mukana rakentamassa uutta uskonnollista kulttia ja uutta Amarna-nimistä kaupunkia. Hän oli myös kuuden tyttären äiti ja otaksuttavaa on, että hän johti Egyptiä jonkin aikaa Akhenateen kuoleman jälkeen.

Faarao Akhenaten kuoltua palattiin varsin nopeasti vanhaan monijumalajärjestelmään, sitä halusi niin papisto kuin kansakin.

Vaikka Nefertiti oli synnyttänyt vain tyttäriä oli Faarao Akhenatenilla myös poika toisen vaimonsa, joka muuten oli myös hänen sisarensa, kanssa. Tästä pojasta tuli aikanaan faarao jonka tunnemme faarao Tutankhamonina.

Aika kului nopeasti kahlatessa Glyptoteekin monia osastoja, tuntui siltä kuin olisi saanut yliannostuksen taidetta ja historiaa. Oli aika lähteä eteen päin, mutta tuohon museoon voisi kyllä palata toistekin.

Seuraa Fammoa myös Facebookissa ja Instassa.

https://facebook.com/fammomatkalla

https://instagram.com/te_strom


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti