Lindos – valkoinen kylä

Varoitus: Tämän kertomuksen lukeminen saattaa aiheuttaa herkille yksilöille matkakuumetta.

Lindos, tuo pieni kylä Rodoksen itärannikolla. Kreikkalaisen sananlaskun mukaan ei ole lainkaan käynyt Rodoksella jollei ole käynyt Lindoksessa. Siis sinne!

Jollei käytettävissä ole autoa pääsee Lindokseen kätevästi myös paikallisbussilla, Rodoksen kaupungista matka kestää puolisentoista tuntia, Kalymnoksesta, mihin me olimme majoittuneet,  reilusti alle tunnin. Lähdimme tyttöjen  omalle retkelle Lindokseen.

Bussireitti kulkee ylhäällä vuorilla ja sieltä voi jo nähdä valkoisen, pienen kylän sädehtivän alhaalla laaksossa. Bussi sukeltaakin  sitten alas laaksoon ja jää linja-autoasemalle kylän ulkopuolelle, kylässä kun ei ole moottoriajoneuvoliikennettä.

Lindos nähtynä vuorelta

Melkein jokainen talo on kalkittu valkoiseksi mikä antaa kylälle yhtenäisen ilmeen. Itse kylän keskusta on salaperäisen sokkeloinen, siellä voi sukeltaa valkoisten seinien, kukkien ja koristeellisten ovien ympäröiville kujille. Asukkaita ei täällä enää juurikaan asu, asukkaat ovat muuttaneet ympäristökyliin ja käyvät täällä vain ansaitsemassa elantonsa. Siksi täällä riittääkin söpöjä kahviloita, tunnelmallisia tavernoja ja tietysti matkamuistokauppoja jokaiseen makuun.

 

Vaikka kylässä viihtyisi loputtomiin on kylän loisteliain nähtävyys kuitenkin Akropolis-kukkula ja sen 116 metriä korkealla huipulla sijaitseva linnoitus. Tämänkin linnoituksen ovat aikanaan rakentaneet johanniitat suojaamaan silloista Lindoksen kaupunkia mikä oli tärkeä kauppapaikka.

Huipulle johtavat portaat jotka  alkumatkasta on tehty kiiltäviksi hioutuneista  vaaleista kivistä joten hyvät, pitävät kengänpohjat olisivat olleet tarpeen. Myös aaseja sai vuokrata nousuun, mutta minun kävi sääliksi noita aaseja paahtavassa kuumuudessa.

Vanha kuljetusmuoto yhdistettynä nykytekniikkaan

Jotta pääsi ylemmille raunioille oli maksettava 12 euron pääsymaksu (lapset ilmaiseksi, eläkeläiset puoleen hintaan), kannatti kuitenkin kiivetä ja maksaa sillä ylhäältä aukeni ruhtinaallinen näköala yli turkoosinsinisenä kimaltelevan ulapan.

 

Ylhäällä huipulla voi tutustua Athenen pyhäkön raunioihin  jotka ovat  bysanttilaiselta kaudelta vuodelta 342 eaa. Alkuperäinen, tulipalossa tuhoutunut pyhäkkö oli 200-luvulta eaa.  Rakennusten rauniot koostuvat pitkästä käytävästä, stoasta mitä reunustavat doorilaiset pylväät. Stoan sisällä on sijainnut kauppiaiden kojuja. Itse pyhäkössä oli  viisi pylvästä kullakin kolmella sivulla. Pyhäkköä korjataan parhaillaan, se on tarkoitus rakentaa uudelleen.

Ylätasanteelta löytyy myös jäänteitä Zeuksen, Apollon ja Athenan patsaista.

Linnoitus sen sijaan on paljon uudempi, se on 1300-luvulta ja johanniittojen rakentama niinkuin muutkin Rodoksen linnoitukset.

 

 

 

Sisäänpääsy linnoitukseen

Johanniittaritarit ovat rakennuttaneet tämänkin linnoituksen

Pyhäkön jäänteet

Linnoitus on 116 metrin korkeudessa merenpinnasta

Näkymä alas kylään

On suuri vaara, että näkymä akropoliilta ihastuttaa

 

Akropoliin valloittajat

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

Jaa tämä:

• Julkaise tämä
• X
• Facebook

Customize buttons

Aiheeseen liittyy

Rodos ja Johanniitat8 heinäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Symin saari15 heinäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Rodoksen kolossia etsimässä18 kesäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Julkaissut FAMMO MATKALLA

Vaeltelua ympäri Eurooppaa ja muita mantereita elämyksiä etsien, yksin tai kimpassa kulkien, kulttuuria kaihtamatta.Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta FAMMO MATKALLA

EurooppaLindos, RodosMuokkaa

 

Rodos ja Johanniitat

Rodoksen saari tunnetaan yhtenä matkailun mekkana, mutta se on toki paljon muutakin, siellä toimi aikaisemmilla vuosisadoilla mm. Johanniittain ritarijärjestö.

Ehkäpä et ole koskaan kuullut puhuttavan Johanniittojen ritarikunnasta, eipä ihme, nykyään se on suhteellisen tuntematon järjestö. Johanniitat on hyväntekeväisyysjärjestö joka toimii Suomessakin ja sillä on Suomessa noin 300 jäsentä. Suomen Johanniitat kuuluvat Johanniittojen saksalaiseen, evankelis-luterilaiseen haaraan ja kokoukset pidetään Helsingin Ritarihuoneella. Lue lisää Suomen Johanniitoista

Johanniitat vaikuttavat nykyisin 153 maassa. Yhdistyksen perusperiaate on inhimillisyys, yhdistys järjestää mm. ambulanssitoimintaa ja ensiapukoulutusta.

Aikaisempina vuosisatoina Johanniitat oli kuitenkin hyvin vaikutusvaltainen järjestö joka osti Rodoksen genovalaisilta merirosvoilta vuonna 1309, nämä olivat valloittaneet kaupungin hieman aikaisemmin. Johanniitat oli kristillinen järjestö jonka tarkoitus oli tarjota sairaanhoitoa ja muuta apua pyhiinvaeltajille. Ritareita oli 650 ja heidät pestattiin eurooppalaisista aatelissuvuista ja he kulkivat aina ratsain. Oli myös aatelittomia jäseniä, he toimivat sairaanhoitajina tai sotilaina.

Johanniittojen symboli on 8-sakarainen risti

Suuri oli hämmästykseni kun matkustaessani Kreikkaan Rodoksen saarelle törmäsin Rodoksen vanhassakaupungissa Johanniittojen kaupunginosaan. Vanhakaupunki on 2400 vuoden ikäinen, mutta Johanniittain ritarikunnan päämaja siitä tuli 1300-luvun alussa. Vuonna 1522 osmanit piirittivät Rodosta ja valtasivat sen viimein, Johanniitat karkotettiin saarelta ja he jäivät ilman päämajaa. Viimein he saivat turvapaikan Maltan saarelta ja muuttivat sinne, siellä he ottivat nimen maltalaisritarit.

Ippotón-katu, alkuperäisessä kuosissaan

Talojen ovien oli oltava leveitä ja korkeita, ritarit tulivat nimittäin ratsailla sisään

Johanniittain kaupunginosa on nimeltään Collachium, sieltä löytyy museoita, jokaisen kansallisuuden talo (ritareiden) ja suurmestarin palatsi.

Tärkein katu on nimeltään Odós Ippotón, Johanniittainkatu, se on erinomaisesti säilynyt keskiaikaiskatu jonka yhtenäiset hiekkakivitalot on kauniisti koristeltu. Kadun yläpäästä löytyy suurmestarin palatsi. Osmanien aikana rakennus pääsi huonoon kuntoon, sitä käytettiin mm. vankilana, mutta italialaisten valloitettua Rodoksen nämä rakensivat palatsin uudelleen.

Sisältä palatsista löytyy mosaiikkilattioita, vanhoja huonekaluja ja arvokkaita maalauksia. Kymmenellä eurolla saa lipun joka oikeuttaa käyntiin alueen kaikissa museoissa.

Suurmestarin palatsi

Palatsin sisäpiha

Ippodón yläpäästä

Toinen tärkeä rakennus oli johanniittojen sairaala joka rakennettiin vuonna 1440, sairaala oli aikoinaan ultramoderni, siellä pyhiinvaeltajat saivat apua vaivoihinsa. Nykyään rakennuksessa toimii arkeologinen museo.

Vain Johanniitat saivat asua Collachiumissa, muut ihmiset asuivat muurien sisäpuolella mutta kauempana. Osmanien aikana vain muslimit ja juutalaiset saivat asua siellä, silloin rakennettiin tietysti moskeijoja ja minareetteja. Vaikka näistä ”uudisrakennuksista” osa on purettu on niitä kuitenkin alueella jäljellä.

Osmannien rakentama Suleimanin moskeija

Alueen keskiaikaista rauhaa ja arkkitehtuuria

Johanniitojen kädenjälki ei näy ainoastaan Rodoksen kaupungissa, saarta kierrellessäni panin merkille, että johanniitat olivat rakennelleet linnoituksia ja suojamuureja moneen kylään. Muureja löytyi ainakin Lindoksesta, Symiltä, Kritiniasta ja Archangeloksesta. itse asiassa johanniitat rakennuttivat 30 linnoitusta saaren eri puolille.

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

Jaa tämä:

• Julkaise tämä
• X
• Facebook

Customize buttons

Aiheeseen liittyy

Lindos – valkoinen kylä3 heinäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Rodoksen kolossia etsimässä18 kesäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Symin saari15 heinäkuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Julkaissut FAMMO MATKALLA

Vaeltelua ympäri Eurooppaa ja muita mantereita elämyksiä etsien, yksin tai kimpassa kulkien, kulttuuria kaihtamatta.Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta FAMMO MATKALLA

EurooppaCollachium, johanniitat, RodosMuokkaaRodos ja Johanniitat

 

Symin saari

Mikä Kreikan saarista on kaunein? Jotkut vannovat luonnonkauniiden Skiathoksen ja Skopeloksen, Mamma Mia-saarien nimeen, toiset taas   ovat ehdottomasti Santorinin kannalla ja onhan se todella vaikuttava mustassa laavakuosissaan maailmankuuluine auringonlaskuineen. Eri tyylinen, mutta vahva kilpailija Skiathokselle ja Santorinille on Symi, joka puolestaan on kuuluisa pastellinsävyisistä, uusklassisista rakennuksistaan ja fairy tale-tunnelmastaan.

Koska olimme kuulleet Symin kauneudesta ostimme retken tuohon kohteeseen.  Pääsimme matkaan jo varhain aamulla hätäisen aamiaisen jälkeen. Bussi vei meidät Rodoksen satamaan josta kantosiipialus kiidätti meidät runsaan tunnin matkan Symille.

Symin vain 13 kilometriä pitkä saari kuuluu Dodekanesian saaristoon ja sijaitsee aivan Turkin rannikon tuntumassa, niin lähellä, että puhelinkin siirtyi Turkin verkkoon ja ihmetellä voi miksei saari itse asiassa kuulu Turkille. Itse asiassa Turkki ja Kreikka kiistelevätkin Egeanmeren saarista ja luodoista kuin myös ilmatilan rajoista. Egeanmeren saaret ovat kuitenkin kuuluneet Kreikalle jo vuodesta 1923.

Astuimme laivasta Gialóksen satamassa ja saari otti meidät lempeään syleilyynsä.

Gialóksesta ei löydy slummeja ja ränsistyneitä taloja, kaikki talot ovat pieteetillä kunnostettuja ja vaalittuja. Kaupunki on pienehkö ja se levittäytyy kanavan kahden puolen.

Symin saari on aikaisemmin tunnettu laivanrakennuksesta ja pesusienistä. Siellä sukellettiin maan parhaat pesusienet jotka sitten markkinoitiin ympäri maailmaa.  Tämä elinkeinonhaara kuitenkin surkastui kun pesusienten keräämistä rajoitettiin, sen seurauksena suuri määrä kansalaisia lähti siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Symin saari autioitui.

80-luvulla rikkaat ateenalaiset kuitenkin löysivät Symin uudelleen, taloja ostettiin ja kunnostettiin. Nykyään saari on suosittu turistikohde, pääosin turistit kuitenkin ovat päiväturisteja jotka saapuvat veneillä Rodoksen kaupungista.

Saarella on pesusieniyrityksiä joissa kerrotaan pesusienten keräyksestä, niiden käsittelystä ja keräyksen historiasta. Nykyään myytävinä olevat sienet tuodaan usein Aasiasta.

Sukelletut sienet  käsiteltiin puhdistusliuoksessa jolloin ne saivat kauniin värinsä

 

Sieniä myytiin moneen tarkoitukseen

Sukeltajien varusteet olivat ajan hengen mukaiset

Saarelta löytyi toki kalastajiakin

Lounaspaikkaa oli hieman hankala löytää isommalle seurueelle, kaikki ravintolat olivat jo täynnä. Vapaa pöytä löytyi sitten kalaravintola Taverna Internationalista. Siellä oli muhkeat valikoimat erilaisia merellisiä herkkuja.

Iloisenväriset portaat veivät ylös  vuorelle, Gialós muuttui Chorion kyläksi jonne vei 357 askelmaa. Tai sitten niitä olikin 537 ja jos ei ollut niin ainakin nousu kuumuudessa tuntui siltä. Ylhäältä löytyi museo ja linnoitus, sekin Johanniittojen rakentama.  Palkinnoksi  uutterasta kiipeämisestä pääsi ihailemaan henkeäsalpaavaa merinäköalaa.

Portaat Chorion kylään

Useita jäätelöitä myöhemmin…

 

 

Sitten pakkauduttiin kaikki  taas laivaan ja jatkettiin matkaa suuntana  Panormitiksen kylä, sinne ei ollutkaan pitkä matka. Panormitiksen kylän ja koko Symin upea nähtävyys on Arkkienkeli Mikaelin kirkko ja luostari. Rakennukset polveutuvat osaksi 1700-luvulta ja kellotornin esikuvana on käytetty  Agia Fotini- kellotornia Turkin Izmirissä.

Kirkossa säilytetään arkkienkeli Mikaelin ikonia ja kirkon seinät ja katto on koristeltu upeilla freskoilla (kuvaaminen ei valitettavasti ollut sallittua).

 

Arkkienkeli Mikaelin kirkko ja luostari

Luostarin sisäpiha

Lattioissa oli taitavasti tehdyt mosaiikit

 

 

Vielä viimeiset mehut ja jäätelöt ja päästiin kotimatkalle. Aamuinen aikainen herätys, kokopäiväretki ja kuumuus  oli  tässä vaiheessa jo väsyttänyt reippainmankin retkeilijän.

 

Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja portaalissa blogit.fi

Jaa tämä:

• Julkaise tämä
• X
• Facebook

Customize buttons

Aiheeseen liittyy

Utö25 kesäkuun, 2021Kategoriassa "Kotimaan kohteet"

Retkikohteita Venetsiassa29 huhtikuun, 2019Kategoriassa "Eurooppa"

Katanpää on vierailun arvoinen saari30 kesäkuun, 2019Kategoriassa "Kotimaan kohteet"

Julkaissut FAMMO MATKALLA

Vaeltelua ympäri Eurooppaa ja muita mantereita elämyksiä etsien, yksin tai kimpassa kulkien, kulttuuria kaihtamatta.Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta FAMMO MATKALLA

EurooppaKreikka, SymiMuokkaaSymin saari