lauantai 28. huhtikuuta 2018

Köyhän miehen kirsikankukkamatka






Matkailija joka vähänkin seuraa ympäristöään ei voi välttyä kuulemasta tiettyjä kuluneita kliseitä kuten:

-nähdä Napoli ja kuolla
-kaikki tiet vievät Roomaan
-Portugalin huhtikuu
-Paris is always a good idea
-kirsikankukkien Japani

Tällaiset sanonnat jäävät ikävällä tavalla mielen sopukoihin ja ennen pitkää huomaa, että on ihan pakko matkustaa Pariisiin vaikka oli suunnitellut menevänsä Joensuuhun tai huomaa istuvansa yllättäen huhtikuussa lentokoneessa matkalla Portugaliin vaikka vuosiloma on vasta kesäkuussa. 

Huhtikuu on myös sitä  auvoisaa aikaa jolloin koko Japanin sanotaan olevan täynnä kirsikankukkia. Antaessaan hiemankin ajatustensa harhailla huomaa äkisti sairastuneensa akuuttiin kirsikankukkakuumeeseen. Kaipuu tuoksuvaan kirsikankukkamereen kasvaa kasvamistaan. Nyt on aika nähdä ne kuuluisat kirsikankukat, ensi vuodesta ei kukaan tiedä, vaikkemme olisi edes elossa, potilas järkeilee vastoin tosiasiaa ettei hänellä ole kummempaa tautia kuin ylipaino ja lattajalka. Paitsi tietysti se kirsikankukkakuume.

Lääke tähän kalvavaan tautiin on tietysti tiedossa, se on astelu tietokoneen hakukoneelle. Nopea haku osoittaa kuitenkin kylmän tosiasian, alle viidensadan eivät lentoliput Japaniin irtoa. Ja jopa intohimoisimmankin kirsikankukkafanin täytyy myös asua jossain Japanissa viipyessään. Nopea kurkistus oman tilin saldoon voi antaa niin surkean tuloksen, että lennonvaraussivun voi saman tien sulkea. Mikä neuvoksi?

Vastaus kysymykseen on köyhän miehen kirsikankukkamatka. Se suuntautuu, mihinkäs muualle kuin  lahden taakse naapurimaahamme Ruotsiin. Vain yö laivalla ja aamulla ollaan jo Tukholmassa.  Se yökin ehkä tulee halvaksi vapaalippua käyttämällä, jos itsellä ei ole, voi kysyä kavereilta tai siltä kuuluisalta naapurin Pekalta.
Tukholman satamasta suunnataan sitten suoraan Kungsträdgårdeniin. Mikäli halutaan nopeaa lievitystä kirsikankukkakuumeeseen otetaan  metro. Mikäli halutaan vielä hetki unelmoida kukista ennen lopullista kliimaksia kävellään koko matka himoittuun kohteeseen.
Yllättäen ollaankin sitten perillä Kungsträdgårdenin puistossa ja koko aaltoileva kirsikankukkameri avautuu  sairaspolon eteen.
Sitten vain nautitaan parantavasta rohdosta. Seistään kirsikkapuun alla, oksat kaareutuvat yläpuolella taipuen  kukkien painon alla. Mehiläiset pörräävät iloisina ympäri kukkamerta. Vienon vaaleanpunaiset kukan terälehdet leijailevat alas muodostaen pinkin kukkamaton. Seistään ihan hiljaa ja hengitellään kirsikankukan huumaavaa tuoksua, kuvitellaan, että ollaankin Osakassa.
Tähän paratiisiin voi kuitenkin yllättäen luikerrella käärme. Erilaiset huudot, kuten: Nej, herregud, vad fint! voivat häiritä kirsikankukkanautintoa. Siihenkin on keinonsa. Laitetaan korville kuulokkeet ja kuunnellaan melodista japanilaista musiikkia.









Halutessaan voi potilas  viettää tässä asennossa tuntikausia kunnes on aika palata laivalle ja talvenjälkeiseen kotimaahan josta kirsikankukkia ei löydy. Ei ainakaan ennen kesää.
Jälkitauditkin ovat mahdollisia, on täysin hyväksyttävää ja jopa odotettavissa, että   näin täydellisen kokemuksen jälkeen tuntuukin siltä, että on jotenkin huijannut kun rahaa tai aikaa unelman toteuttamiseen on kulunut tuskin nimeksikään ja on kuitenkin saanut kokonaisvaltaisen elämyksen ja parannuksen tautiin. 
Tästä ei pidä kuitenkaan välittää. Mikäli on saanut ainutlaatuisen kokemuksen vähällä vaivalla istumatta päiväkausia ahtaassa lentokoneen istuimessa ja kärsimättä turvonneista nilkoista ja lukkiutuneista korvista ja lainaamatta rahaa pikavippiyritykseltä, niin on oltava vain tyytyväinen. Mikäli  tältä matkalta jäi jokunen roponen yli niin sen voi antaa omantunnon puhdistamiseksi vaikkapa ilmastonsuojelutalkoisiin.


Seuraa Fammon vaeltelua myös Instassa ja Facebookissa

18 kommenttia:

  1. Parantelen tautia täällä yhä. Pitkäkestoiseen vaivaan pitää nuuhkia kuuri loppuun. 🍒🌸🍒🌸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä auttaisi kun prässäisi muutaman kukan kotiin viemisiksi.

      Poista
  2. Nautin nyt kuvistasi kun en itse ole tänä vuonna vielä ehtinyt lähteä sinne täältä kotisaarelta.��������

    VastaaPoista
  3. Silmänruokakin on sielunruokaa. Ja ovathan nuo kukat kauan kaivatun kevään merkki.

    VastaaPoista
  4. Minulla on vielä köyhemmän matkaajan kirsikankukka matka....Turussakin on niitä. Mutta ei vaisikaan. Olen nähnyt upeita kuvia Tukholman kirsikkapuista. Se oli jopa itselläni allakassa mutta eipä nyt taideta ehtiä sinne matkustamaan keväällä, ainakaan tänä keväänä. Japanin kirsikkakukkamatka olisi ihan todella taivaallinen asia toteuttaa mutta tosiaan, ei halvimmasta päästä tuo.

    VastaaPoista
  5. Tulee toki kevät taas ensi vuonakin. Minullakin on tässä mökillä yksi yksinäinen kirsikkapuu, mutta ei nupun nuppua vielä näy.

    VastaaPoista
  6. Kirsikankukat ovat lupaus uudesta elämästä 🌸 ja niiin kauniita!

    VastaaPoista
  7. Juuri näin ja erityisen hienoa on kun niitä on paljon joka puolella.

    VastaaPoista
  8. Ei kyllä lainkaan huonolta näyttänyt tämä "köyhän miehen" versio. Onpa noita kukkia paljon. Viime keväänä olimme Tukholmassa, mutta olimme näköjään pari viikkoa myöhässä. Ei ollut kirsikankukkia, oli jo ihan kesä. Täytyy kokeilla joskus uudestaan vähän paremmalla ajoituksella.

    VastaaPoista
  9. Ajoitushan on ihan tieteenala sinänsä. Nyt sanoisin, että ainakin viikko vielä aikaa ennen kuin ovat kukkineet.

    VastaaPoista
  10. Pari vuotta sitten onnistuin minäkin Tukholmaan juuri tähän aikaan. Olihan se hienoa. Nykyään myös mm. Turun Aurajokirantaan on istutettu noita koristekirsikoita. Ne tosin kukkivat vasta toukokuun puolella.

    VastaaPoista
  11. Hienoa! Täytyy varmaan käydä Turussakin.

    VastaaPoista
  12. Kukintasesongit ovat haastavia, koska ainakin täällä pohjolassa kevät tulee välillä viivellä tai sitten joskus rytinällä. Olen yrittänyt jo monta vuotta osua oikeaan aikaan Kemiönsaarelle, että näkisin 8 vuoden tauon jälkeen omenapuiden kukkaloiston, mutta olen aina väärään aikaan liikkeellä!

    Mutta sinä olit selvästi juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Minä yritän päästä tänä vuonna Kemiön lisäksi myös katsomaan Roihuvuoren kirsikkapuistoa.

    VastaaPoista
  13. Kemiönsaaren omenapuut ovat kyllä upeita, tosin minullakin on kyllä siitä aikaa kun ne viimeksi näin. Roihuvuoressa en ole käynyt, en ainakaan kukkimisaikaan.Varmasti upea sekin.

    VastaaPoista
  14. Hauska teksti ja ihania kirsikankukkia! Itse olen haaveillut nimenomaan tuonne Tukholmaan matkustamisesta kirsikankukkien aikaan, Japanit olen unohtanut ennenkuin olen Japanin kirsikankukista ehtinyt edes haaveilla. :D Tänä vuonna osuu toinen matka lähelle tätä kirsikankukka-aikaa, jolloin länsinaapurissa niitä näkisi, mutta ehkäpä sitten ensi vuonna lähden sammuttamaan kuumeen Tukholmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Virpi! Näin se on, kaikkialle ei ehdi eikä pääse, mutta onneksi kirsikankukat ovat uusiutuva luonnonvara.

      Poista
  15. Voihan kirsikankukat! Ne on vaan niin ihania ja kauniita! Jokavuotinen heikkous minulle, Sveitsissä asuessa kävin joka vuosi niitä ihailemassa Ranskan puolella Divonnessa ja nyt olen ihan hukassa täällä Suomessa mistä löytyisi sopiva kohde Hamamille. Kiitos tästä Tukholman vinkistä,laitetaan muistiin ensi vuotta ajatellen. Kiinnostuin heti noista Turun kirsikkapuista, onko tietoa milloin ne suunnilleen ovat kukassa? Roihuvuoren löysin kanssa googlen kautta, se täytyy käydä kurkkaamassa. Kemiön omenankukat kiinnostavat myös, täytyypä tutkia asiaa! Nämä Tukholman kuvat ovat ihan mahtavia, tokkopa sitä tarvitsee edes Japaniin asti lähteä :)

    VastaaPoista
  16. Divonnessa oli varmaankin hienoa käydä ihailemassa kukkia ja ne olivat varmasti aikaisemmin kukassa. Turun kukkia saa varmasti odottaa kuun loppupuolelle riippuen ilmoista. Googlasin myös sen Roihuvuoren, vähän on pitempi ja hankalampi matka sinne. Täällähän tulee hienoja vinkkej!

    VastaaPoista