perjantai 15. syyskuuta 2017

Yksinmatkailun ihanuus ja kurjuus


On henkilöitä jotka matkailevat aina yksin eivätkä koskaan kyseenalaista sitä, eivätkä muunlaista matkailua haluakaan. Toisaalta on henkilöitä jotka eivät syystä tai toisesta koskaan matkaile yksin, eivät ainakaan vapaaehtoisesti. 
Nyt kun pitkästä aikaa olin taas yksin reissussa tein muutamia käytännön huomioita yksinmatkailusta. Asia voi olla helpommin hahmotettavissa jos mennään ihan vahvuudet ja heikkoudet-akselilla.

SOOLOMATKAILUN PLUSSAT

  ⧫ Valinnanvapaus

Sinkkumatkailija valitsee itse kohteensa, ei ole ketään kanssamatkaajaa joka  tarvitsisi ottaa huomioon, saa valita juuri itseään kiinnostavan kohteen ja juuri siihen aikaan  kun itselle sopii. Onhan meistä jokaisella kaikenlaisia esteitä ja velvollisuuksia jotka tulevat ensi sijalle. Lomaa työstä ei saa milloin tahansa ja on tärkeitä menoja joita ei kertakaikkiaan sovi unohtaa. Minulla on kolme kriteeriä menoille: 

1) Elintärkeät menot, niihin nyt vaan on pakko osallistua.
2) Tärkeät menot, osallistuminen mitä suuremmissa määrin suotavaa.
3) Ei niin tärkeät menot: no, sotahan ei yhtä miestä kaipaa.
Jokainen kuitenkin määrittelee itse oman tärkeysjärjestyksensä.
Sama pätee tietysti kohteisiin; se mikä minusta tuntuu aivan must-kohteelta ei välttämättä väräytä mitään elämyskeskusta toisissa.

⧫ Reitti, tapa ja kulkuneuvo

Olisiko matkustustapa linja-auto, juna, laiva vaiko lentokone vai yhdistelmä niistä. Eipä tarvitse kenenkään muun kuin itsensä kanssa vääntää kättä asiasta jos yksinään matkustaa.
Entä millainen matkareitti olisi? Viettäisikö koko ajan samassa kohteessa tehden retkiä ympäristöön vai tekisikö round tripin? Itse saa tämänkin asian päättää. Siinä sitten kuluu ilta jos toinenkin vaihtoehtoja miettiessä, mutta mikä parasta, niiden täytyy sopia vain minulle itselleni. Saan hyväksyä tai hylätä suunnitelmat mieleni mukaan.





⧫ Aktiviteetit

Haluanko matkallani vaellella tuntureilla, sukellella Karibialla vaiko istua Pariisin kahviloissa. No, ihan on itsestä kiinni, kukaan ei houkuttele tekemään mitään mikä ei miellytä.
Lisäksi, voi nukkua kun mielii, syödä kun nälättää, liikkua nopeasti tai hitaasti, ei väliä, valokuvata niin paljon ja aikavasti kuin haluaa. Voi valita sen ravintolan minkä haluaa ihan sen perusteella millaiselta sattuu tuntumaan, onko kala-, äyriäis-, vaiko pizzapäivä.
Tässä kohtaa täytyy todeta, että kaikki pisteet matkakumppaneilleni, he ovat useasti kiltisti suostuneet haluamiini kohteisiin. Minulla on esimerkiksi outo mieltymys vierailla hautausmailla. Siis ei tietenkään minun mielestäni outo. 

⧫ Ystävyyssuhteet

Oletteko huomanneet, että tuttavuuksia ja ystävyyssuhteita syntyy paljon helpommin kun on yksin liikenteessä. Olisikohan siinä jokin "tuntosarvet pystyssä"- ilmiö, on ikäänkuin valmiimpi tuttavuuksien solmimiseen.


SOOLOMATKAILUN MIINUKSET

 ⧫ Sinkkulisät

Suurin miinus syntyy varmaankin yksinmatkaajan sinkkulisistä. Melkein Kaikki valmismatkat sisältävät konseptin 2 henkilöä huoneessa. Tarjoukset voivat olla rajuja, mutta jos olet yksin niin alennuksista ei ole tietoakaan, päinvastoin maksat ylimääräistä. Melkein samanlainen on tilanne jos varaat huoneen suoraan hotellista, yhden hengen huoneet ovat suhteessa kalliimpia ja merinäköalan sijasta voit löytää itsesi tuijottamasta sisäpihan roskalaatikkoa, eihän sinkuilla ole niin väliä.




Tiedän perustetun joitakin ryhmiä jotka tarjoavat sinkkumatkustajille yhteisöjä joiden kanssa matkustaa. Ne ovat valmismatkoja ja ideana ihan hyviä, tosin  niiden mukana katoaa sitten tietysti se valinnanvapaus ja riippumattomuus.
On paljon muitakin tarjouksia jotka suosivat pareja, kukapa ei tarttuisi tarjoukseen kun tarjotaan kaksi yhden hinnalla. Jo tavallinen taksimatkakin on tietysti halvempi kahdelle kuin yhdelle.

  ⧫  Henkilökohtainen avustaja


Yksinmatkaaja tarvitsisi usein jonkun vahtimaan tavaroitaan, sillä vaikka suurin osa ihmisistä ympäri maailman on ystävällisiä ja rehellisiä niin aina on niitä jotka käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja vievät käsilaukkusi/kamerasi/puhelimesi tai jopa kenkäsi (kaikki omakohtaisia kokemuksia vaikkei henkilökohtaisia menetyksiä)
Kun olet yksin matkassa niin joudut ottamaan matkalaukun kanssasi vessaan tai miettimään uimarannalla, että mihin ihmeeseen piilotat avaimesi, rahasi ja kamerasi sillä aikaa kun itse uiskentelet ulapalla. Tietysti voi pyytää niitä naapuripyyhkeellä lojuvia teinityttöjä katsomaan tavaroittesi perään, mutta jospa näetkin ne tytöt sitten viimeistä kertaa, niinkuin kamerasi ja avaimesikin.
Yllättäviä tilanteita syntyy esimerkiksi kun pitäisi vaihtaa sortsit uimapukuun. Ainoa paikka tehdä se on rantaravintolan vessa. No, tiedättehän, että ulkomailla vessan ovet aukeavat sisäänpäin, tuskin itse mahdut sinne, vaatteita siellä ei voi vaihtaa. No, käsienpesualtaan luona, mutta voih, ovea ei saa lukkoon. Nyt tarvittaisiin ehdottomasti vahti oven ulkopuolelle vahtimaan ettei kukaan tule yllättäen sisään juuri kun olet kiemurtelemassa hikisistä housuistasi.
Sama juttu jos haluaa ottaa valokuvia itsestään erilaisissa kohteissa on se toki helpompaa kun vieressä on joku joka osaa käyttää kameraasi eikä aloita kysymyksellä: "Mistä mä painan?"




 ⧫ Kielitaito

Joskus olisi mukavaa olla reissussa jonkun sopivasti kielitaitoisen kanssa kun omat taidot eivät riitä.
Kun esimerkiksi luet kiinalaista ruokalistaa etkä ymmärrä tavuakaan tai tulisiko sanoa merkkiäkään niin kyllä kiinankielentaitoinen kaveri kelpaisi. Tai sitten voi vaan osoittaa ruokalistalla jotakin jonka tuloksena popsit sian sisälmyksiä, maahan haudattuina olleita munia tai koiranpentua.

 ⧫ Kartanluku ja suunnistustaito

Joskus kaverilla voi olla taitoja jotka itseltä varmaankin jostain sikiöaikaisesta häiriöstä johtuen puuttuvat. Niinkuin kartanlukutaidot ja navigointitaidot. Kun on kiertänyt ympyrää puoli tuntia tai löytää itsensä umpikujasta niin a vot, jopa olisi kaverilla käyttöä. Olettaen tietysti ettei tätä kaveria vaivaa samanlainen sairaus.

 ⧫ Juttukaveri

Jotkut ovat introverttejä pohdiskelijoita, he viihtyvät mainiosti omien ajatustensa seurassa. Toiset taas ovat taukoamatta pajattavia, ääneen ajattelijoita. He tarvitsevat mieluusti henkilön vierelleen, jollei nyt niin kauheasti vaihtamaan mielipiteitä, niin ainakin kuuntelemaan.

⧫ Yksin syöminen

Tämän tiedän olevan monelle ongelma, ruokailu yksinään. Kieltämättä joutuu usein istumaan yksin omassa pöydässään ja jos joku lähestyy sinua niin korkeintaan lainatakseen tuolia pöydästäsi. 




 ⧫ Jos

Sitten on vielä peikkona se mahdollinen jos...
Jos sairastun, saan vatsataudin, aivoinfaktin, joudun onnettomuuteen, raivotautinen koira puree minua, jään auton alle, joudun ryöstetyksi, kadotan luottokorttini, minulle juotetaan tyrmäystippoja ja mitä kaikkea sitä ihmiselle voikaan tapahtua. Silloin on kullanarvoista, että siinä vieressä on matkakumppani joka auttaa ja rauhoittelee ja jolla voi olla hyviä ideoita miten tilanteesta selvitään.

Ota tästä yhtälöstä sitten selvää. Ehkäpä parasta on tehdä niinkuin ennenkin, matkailla yksin kun haluaa johonkin tiettyyn paikkaan  ja muuten seurassa.

Seuraa fammon vaeltelua myös Instagramissa
                                                    Facebookissa
                                                                                      Blogit.fi




21 kommenttia:

  1. Hyvin listattu! Olen näitä kans alitajuisesti pohtinut, mutta en ole saanut konkreettiseen muotoon. :)

    Enimmäkseen tykkään matkustaa yksin - mm. juuri noiden mainitsemiesi plussien takia. Välillä olisi kyllä kätevä olla oma luottokuvaaja (tai edes jalusta): harvemmin olen lopputulokseen tyytyväinen, jos joskus rohkaistunkin pyytämään jotakuta ottamaan kuvan.

    Sekin on kieltämättä rasittavaa, että esim. vessaan joutuu ottamaan kaikki kantamuksensa mukaan. Samalla sitten todennäköisesti menettää hyvän paikkansa (näin ainakin kansipaikkaristeilyllä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, jalustahan olisi yksi ratkaisu mikäli sellaista jaksaa raahata mukanaan. Ehkä sittenkin on parempi turvautua jonkun lähimmäisen apuun.

      Poista
  2. Joskus on kiva, kun kaveri vie juttuihin, joihin itse ei olisi tullut menneeksi, mutta silti nauttii kokemuksesta.
    Yksin reissatessa taas kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön eli näkee ja kokee enemmän (kun kaverin kanssa saattaa unohtua rupattelemaan ties mistä joutavanpäiväisestä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta molemmat huomiot. Toisinaan nauttii jostakin sellaisesta mitä ei itse olisi tullut keksineeksi.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Minä tykkään vierailla hautausmailla. Onhan nyt hyvä katsoa sitten oma paikka etukäteen. Parhaimmillaan, talvisaikaan, hautausmaat ovat usein paikkoja joissa on tipi, vaikka ei muualla olisikaan. Esimerkiksi Uspenian eli Kankaan hautausmaa, siellä näin viitatiaisen ja pähkinänakkelin. No, etenkin edellinen oli melkoisen eksoottinen, mutta sain tietää, että sillä on Syvärinsuulla oma erillispopulaationsa, siis palttiarallaa 30 kilometrin päässä. Hyvä hautausmaa on parempi kuin huono puisto. Minä tykkään sitten kanssa Suomessa tsekata, löytyiskö punaisten monumenttia.

    Minä tykkään syödä yksin, muu ahdistaa minua. Itse asiassa, syöminen jo itsessään on ahdistavaa, saati sitten, että on joku toinen, joka katselee sun syömistäsi. Jo koulussa jätin syömättä. Harva asia ahdisti koulussa niin paljon kuin yhteinen ruokailu ja siitä huolimatta aika moni asia oli ahdistava siellä. Se on vähän kuin ulkomaalaisille saunassa istuminen alasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihin lintuihin en ota kantaa, mutta hautausmaat edustavat minulle maan kulttuuriin tutustumista ja arkkitehtuuria. Minut itseni tulee tuhkata, viepähän vähemmän tilaa.

      Poista
  5. Täysi vapaus tulla ja mennä mielensä mukaan on yksinmatkustamisen suurin plussa, mutta illalliselle ravintolaan meno tuntuu jotenkin orvolta ja siinä vaiheessa alan viimeistään kaipaamaan juttuseuraa.

    Itselläni on ollut onneksi tuuria hotellihuoneiden kanssa ja olen saanut usein kahdenhengen huoneen ihan kelpo näkymällä omaan käyttöön, joka on tuntunut ihan luksukselta!

    VastaaPoista
  6. Aina ei voi voittaa. Joskus saa hyvän huoneen, joskus huonomman. Kerran Bulgariassa otin jokerimajoituksen ja sain ihanan kahdenhengen huoneen neljän tähden hotellista keskellä kaupunkia. Joskus niinkin päin.

    VastaaPoista
  7. Tosi kattava postaus! Itse kirjoitin vähän vastaavan, mutta käsittelin enemmän vain hyviä puolia:http://www.rantapallo.fi/thepresentisperfect/2017/09/15/miksi-kannattaa-matkustaa-yksin/

    Huonoista puolista mulle kolahtaa eniten tuo hotellihuoneiden kalleus (yleensä yksin päädyn siksi majoittumaan hostellissa) sekä se, että niitä kaikkia tavaroita on raahattava aina mukana vessaan ja kaikkialle. Joskus haluaisi esimerkiksi kahvilassa tai ravintolassa "varata" itselleen pöytää samalla kun käy vessassa, ja saa arpoa, minkä esineen uskaltaisi jättää siihen tyhjään pöytään. Turvallisuusasioita tulee myös mietittyä. Joskus tekisi mieli mennä illalla pimeän jälkeen kävelylle, mutta levottomat kadut saattaa johtaa siihen, että jää hotellille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin eivät ne levottomat kadut ehkä ole turvallisia kahdelle naisihmisellekään, mutta jotenkin sellaista ei tule niin helposti ajatelleeksi jos on seuraa.

      Poista
  8. Itse tykkään kovasti matkustella yksinkin, vaikka suht vähän minulla vielä on ollut siihen mahdollisuutta. Harmittaa myös vietävästi tuo sinkkulisä lähes kaikkialla, mutta olen kuitannut sen ajattelemalla, että kyllä siitä vähän maksaakin, että saa olla omassa seurassaan eikä tarvitse kuunnella kenenkään marmatusta ( on liian kuuma/kylmä, minähän sanoin ettei tulla tänne, huomenna mennään sitten sinne, seuraavalla lomalla ei sitten kyllä tulla tänne/valita tätä hotellia/kaupunkia/matkanjärjestäjää...) heh, kaikessa on hyvät ja huonot puolensa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin voi käydä. Ja mikäli on itse valinnut hotellin eikä se olekaan toisen mielestä kyllin hyvä niin tuntuu kuin olisi henkilökohtaisesti vastuussa.

      Poista
  9. Siinä ne plussat ja miinukset hyvin tulikin. Plussaa on valinnanvapaus, pitkä miinus tuo tavaroiden jättäminen....

    VastaaPoista
  10. Hyvä lista :) Itse en tykkää yksin syömisestä ja vessassa käydessä kaipaan frendiä jolle voisi jättää tavarat. Erikoinen taidan olla siltä osin, että tutustun ihmisiin helpommin kun olen matkalla jonkun kanssa. Yksin olen ehkä välillä liiankin varovainen.t.anna

    VastaaPoista
  11. Täytyy sanoa näin: nuorempana tutustuin nuoriin miehiin, nykyään keski-ikäisiin naisiin ja eläkeläispariskuntiin :)

    VastaaPoista
  12. Yksin matkustamisessa monelle tuntuu olevan hirveä mörkö yksin syöminen. En ole koskaan oikein ymmärtänyt tätä. Syön jatkuvasti ihan koto-Suomessakin lounaita tai päivällisiä yksin ja rakastan niitä hetkiä, eihän ne ulkomailla ole sen erikoisempia, ellei niistä tee ongelmaa. Rio de Janeirossa yksin päivällistäminen tuntui olevan ihan käsittämätön konsepti, niinpä tarjoilijapoika istuutui seurakseni koko illalliseni ajaksi. Kävi välillä palvelemassa muita asiakkaita ja parkkeerasi sitten takaisin pöytääni.

    VastaaPoista
  13. Tuo liika huomio oli varmasti kiusallisempaa kuin yksin syöminen tai sitten sillä tarjoilijalla oli muita syitä....
    Mielestäni eri ateriat ovat erilaisessa asemassa, aamiainen ja lounas, ne syödään usein yksin, mutta illallinen on selvästi myös sosiaalinen tapahtuma.

    VastaaPoista
  14. Yksinmatkailussa kyllä plussapuolet voittavat mennen tullen miinukset. :) Tosin itselläni ärsytys aina välillä nousee, kun huomaan joidenkin paikkojen veloittavan sinkkulisän. Miksi ihmeessä? Samoin myös ihan hotellihuoneissa on sama hinta yksin tai kaksin matkaavalle, sekä auton + kuskin vuokra on usein autokohtainen, olipa kyydissä sitten yksi tai useampia ihmisiä... höh.

    VastaaPoista
  15. Oletusarvo on aina, että hinta on laskettu kahdelle matkustajalle olipa kyse hotellihuoneesta, autosta tai safarista. Hmm... kunnei kuitenkaan olla siiamilaisia kaksosia

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista