torstai 22. maaliskuuta 2018

Falklandin saarilla 3


624 merimailin päässä Puerto Madrynista ja 1448 mailin päässä Buenos Airesista odottivat meitä Falklandin saaret, tai kuten argentiinalaiset niitä itsepäisesti kutsuvat, Islas Malvinas.
Aamulla heräsimmekin  kettingin kolinaan kun ankkuria laskettiin mereen.
Ja kymmeneltä pääsimmekin lähtemään maihin. Ei kun nyt jäitä hattuun matkailijat! Maihinhan pääseekin vain pelastusveneillä ja niihin on tarkka vuorosysteemi. Jokainen maihin haluava saa jonotuskortin ja sitten odotetaan kokoontumisasemalla, että oma vuoro tulee.
No, päästiinhän sitä sitten lähtemään maihinkin ja saatiin jopa kansipaikka veneen katolta, matka kesti puolisen tuntia.
Saarten pääkaupunki ja sivumennen sanoen myös ainoa kaupunki on 3000 asukkaan Stanley ja sen satama on Port William harbour, jonka laiturille meidät laskettiin maihin.

Falklandin saaret koostuvat kahdesta pääsaaresta ja 200 pikkusaaresta. Yllättäen Etelä-Amerikan eteläkärjessä on palanen  Yhdistyneitä kuningaskuntia, rahana on Falklandin punta, tosin samanarvoinen kuin Englannin punta. Kaupungista löytyy esimerkiksi Thatcherin aukio ja  Philomel street ja muistomerkki englantilaisten 100-vuotiselle vallalle. Pubeissa tarjoillaan fish and chips-aterioita ja luonnollisesti juomatilaus on a pint of beer.
Saarelle ei saa tuoda eläimiä, siemeniä, hedelmiä eikä kukkia, on suojeltava saarien herkkää luontoa. Toisaalta kukkuloiden kanervikosta voi vielä löytää laukeamattoman maamiinan - ainakin niistä varoitetaan.
Lämpötila näin kesäaikaan heiluu siinä 10-15 asteen hujakoilla, kuin kesällä Suomessa, mutta ehkä vähän tuulisempaa, saarilla kun ollaan.






Kaarenmuotoinen muistomerkki on tehty  valaan leukaluista


Kirkko on luonnollisesti anglikaaninen ja englantilaiseen tapaan tiilestä ja harmaakivestä



Koska meillä ei ollut laivalta varattua retkeä katsastimme sataman tarjonnan. Kuningaspingviinit olivat kahden tunnin matkan päässä, muut pingviinit lähempänä. Kuljetuksen dyyneille ja takaisin  sai 20 dollarilla - valinta osui tähän kuljetukseen. Matkaa pomppuista tietä pitkin Gipsy Cove-lahdelle oli muutama kilometri. Kapusimme maasturista ja sieltähän ne löytyivät, nimittäin pingviinit - nämä olivat pienempiä  patagonianpingviinejä. Laivan luennolla tulin myöhemmin oppimaan, että pingviinejä on ainakin 14 eri lajia, näiltä saarilta löytyy näiden lisäksi ainakin kuningaspingviinejä, kalliotöyhtöpingviinejä, kultatöyhtöpingviinejä,  ja valkokulmapingviinejä.
Näiden pingviinien asuinalue oli kanervaa ja heinää kasvava dyynimaisema kallioilla höystettyinä. Rinteet merelle olivat jyrkähköt ja rannan hiekka hohti valkoisena. Luontopolun varrelta löytyi useita pingviiniyhdyskuntia.




Pikkupingviini luolansa suuaukolla



Parvi patagonianpingviinejä



Saarilla pesii monia pingviinilajeja, ainakin valkokulmapingviini, patagonianpingviini, kalliotöyhtöpingviini, kuningaspingviini ja kultatöyhtöpingviini. Kuvassa olevat pingviinit ovat patagonianpingviinejä, niitä kutsutaan saarilla nimellä "jackass" koska ne kiljuvat kuin aasit. Ne myös kaivavat hiekkaiseen maahan koloja jossa asustelevat.

Pingviini ei ole ainoa lintu joka asustelee saarilla, siellä pesivät myös albatrossit, hanhet, punarinnat, haukat, kuovit, nokinaamatyrannit ja Falklandin rastaat, täällä taitaa olla ihanteelliset olot pesimiseen.

 Palanen Britanniaa kaukana etelässä

Saarella oli myös mielenkiintoinen merenkulkumuseo. Nimi ei kuitenkaan osunut ihan paikalleen, sillä tarjolla oli tietoa lähinnä saaren historiasta ja eläimistöstä.
Ominaista saarille on ollut kiertokoulujärjestelmä; lapset ovat käyneet koulua viikon opettajan johdolla ja olleet sitten 4 viikkoa kotiopetuksessa. Nykyään etäopetuksen apuna ovat kuitenkin tekniset apuvälineet.

Saarien tragedia on sijaita puolustuksellisesti strategisessa paikassa. Maantieteellisestihän saaret kuuluvat Argentiinaan, mutta brittiläinen kansainyhteisö on hallinnut niitä yli sata vuotta. Saarien  sijainnin takia niistä on ollut jatkuvasti kiistaa, viimeisin yhteenotto oli vuonna -82. Argentiina oli jatkuvasti vaatinut saaria itselleen - tuloksetta, huhtikuussa -82 Argentiina  päätti hyökätä Falklandiin. Tämä mereltä tuleva yllätyshyökkäys sujuikin hyvin ja saarelaiset antautuivat. Siitähän Lontoossa pillastuttiin ja lähetettiin taistelulaivasto paikalle. Yhdysvallat ja eurooppalainen talousmahti asettuivat brittien puolelle. Osapuolet kävivät sekä meri-,  että ilmataistelua eikä miehistöhävikiltä vältytty. Myös järeämmät keinot otettiin käyttöön, argentiinalaiset käyttivät napalmia ja britit rypälepommeja. Falklandin saarten sota kesti 74 päivää ja päättyi brittien voittoon. Muistoksi jäivät kaatuneitten omaisten tuska ja ne maamiinat maastoon


Kaupungissa on vain yksi vilkkaampi katu, satamasta lähtevä rantakatu, sen varrelle ovat kasautuneet kaikki turistikrääsäkaupat ja kahvilat. Onpa siellä myös paikallinen ruokakauppa. Risteilyaluksemme matkustajat parveilivat tällä kadulla ja sen palveluissa puoli viiteen jolloin oli aika palailla laivalle. Se ei ollutkaan enää helppoa sillä tuuli oli voimistunut niin, että pelastusveneillä oli vaikeuksia päästä laituriin. Vihdoin meidän veneemme pääsi matkaan, mutta meno oli sen verran hidasta ja hakkaavaa, että jotkut jo pelkäsivät viimeisen matkansa tulleen. Pääsimme ongelmitta laivalle, mutta viimeisen pelastusveneen oli jäätävä satamaan odottamaan tuulen tyyntymistä. Viimeiseen pelastusveneeseen oli jätetty henkilökuntaan kuuluvat, heillä oli kuulemma kuitenkin hauska ilta odottaessaan aidossa, englantilaisessa pubissa ja laivallehan hekin sitten lopulla pääsivät.



Seuraa Fammon vaeltelua myös Instassa ja Facebookissa

Haluatko 15 euron alennuksen Booking.com-palvelussa. Käytä silloin huonetta varatessasi tätä linkkiä.   Alennuslinkki

6 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus! Falklandin saarista on jonkin verran viime aikoina näkynyt juttuja, mutta tässä mentiin kivalla tavalla yksityiskohtiin. Mistähän tuo kiertokoulujärjestelmä johtuu?

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Arvatenkinkiertokoulujärjestelmä johtui alunperin opettajapulasta, opettaja kulki saarelta saarelle. Saarillahan ei nykyäänkään ole kuin kolmisentuhatta asukasta. Nykyään toki luulisi, että tilanne olisi toinen, mutta tällainen camp-education näytti vieläkin olevan käytössä.

    VastaaPoista
  3. Kiinnostaa oitis kaikki pingviinit, joita olen nähnyt luonnossa vain yhtä lajia. Ylipäätään kiinnostaa Falklandin saarten luonto. Paljon muuta siellä ei sitten olekaan. Nimetkin kertovat, että monet lajeista on kuumottavasti endeemisiä saarilajeja.

    VastaaPoista
  4. En kyllä aavistanut kuinka monta erilaista pingviiniä löytyy ja Etelämantereelta löytyy kuulemma lisää lajeja. Nuo isommat linnut on kyllä helpompi tunnistaa kuin pienemmät.

    VastaaPoista
  5. Ihana pingviini-yhdyskunta! Ja mielenkiintoista luettavaa muutenkin kun on sen verran vieras tuttavuus että en olisi edes osannut kartalle sijoittaa...

    VastaaPoista
  6. Varttuneemmat muistanevat Falklandin sodan missä Englannin prinssi Andrewkin oli mukana helikopterilentäjänä vaikka kukapa noita kaikkia sotia jaksaisi muistaa.

    VastaaPoista