Tukholman Södermalm on kaupunki kaupungissa
Södermalmin kaupunginosa on oma pieni maailmansa Tukholmassa, päivän tai pari päivää voi oikein mainiosti kuluttaa Söderin katuja tallaten ja kauppoja kierrellen.
Tällä Tukholmanmatkalla minulla oli hienoisia liikuntarajoituksia ja niinpä minua oudolla tavalla kiinnostivat hissit ja liukuportaat. Onneksi Tukholmassa otetaan useimmissa paikoissa hienosti huomioon liikunnalliset ongelmat.
Maittavan aamiaisen jälkeen saimme kyydin Fotografiska-museoon, totuttuun tapaan näyttely koostui monien taiteilijoiden töistä, suurimman osan katutasosta oli valloittanut Erik Johanssonin nerokkaat valokuvat. Johanssonin luomisprosessi on pitkä, saatuaan idean hän tekee siitä hahmotelman työhuoneellaan. Itse kuvaaminen on vaativa prosessi joka voi tapahtua monessa maassa ja kaupungissa. Valmiissa kuvassa on usein yhdisteltynä elementtejä monista eri tilanteista.



Oma suosikkini oli tämä kaupunki korkealla saarella. Perusta järkkyy kun kaivinkoneet louhivat ja moukari hakkaa irti kiviainesta. Selvästikin kaupungin päivät ovat rajalliset, loppu häämöttää. Niin ihmiselläkin, tarpeeksi monta iskua perustuksiin niin meitä ei enää ole.



Malin Fezehain tyyli on täynnä räiskyvää elämäniloa. ”Power of hands”-näyttely on nyt nautittavissa Fotografiskan yläkerrassa.
Fezehai tunnetaan erilaisten ihmisten ja erilaisten tilanteiden kuvaajana. Näyttelyn nimi tulee interaktiivisen viestinnän tärkeyden ymmärtämisestä.


Suomalaisvahvistuksen museolle antoi näin tammikuussa Pentti Sammallahden näyttely ”Distant land”. Sammallahden teoksissa olennainen osa on kaipaus, onko se sitten kaipausta menneeseen vaiko tulevaisuuden odotusta.


Ylemmässä kerroksessa saimme nauttia Alex Pragerin näyttelystä ”Welcome home”
Prager on valokuvaaja Los Angelesista, hänen työnsä ovat teknisesti taidokkaita, niissä kilpailevat keskenään todellisuus ja todellisuuden pimeä puoli.


Varoituksen sana Fotografiskan näyttelyvieraille – koko Slussenin alue on vieläkin remontissa. Parhaillaan odotellaan kultakimelteistä siltaa joka on rakennettu Kiinassa ja joka laivataan Ruotsiin. Silta tulee Södermalmin ja Vanhankaupungin väliin, se on 140 metriä pitkä, painaa 3700 tonnia ja maksaa 198 miljoonaa kruunua. Slussenin remontin loppumista odotellessa on tyydyttävä alituiseen muuttuviin liikennejärjestelyihin ja -esteisiin.


Seuraavana levähdyspaikkanamme oli lounasravintola, nimittäin Södermalmstorgetilla sijaitseva Blå dörren jota haukutaan hävyttömän hyväksi lounasravintolaksi. Nimensä ravintola on saanut samannimisestä oluthallista joka sijaitsi täällä 1600-luvulla.
Enpä tiedä, tilaamamme ahvenfileet olivat hieman mauttomia, ehkä se kuitenkin oli vain huonoa tuuria.

Ravittuna oli hyvä jatkaa matkaa ja niinpä etenimmekin kohden Folkungagatania. Matkan varrella riitti houkutuksia.
Designtorget on kauppa missä on ihan pakko käydä. Mitäänhän näistä designin helmistä ei ihminen oikeasti tarvitse, mutta toisinaan niitä on vaikea jättää ostamatta.

Kahviloita Söderissä riittää. Starbuck on päässyt kuvaan koska sijaitsee niin kauniissa rakennuksessa.

Jos Gudrun Sjödenillä on ale ei siitä pysty kävelemään ohi. Tällä kertaa maltoin mieleni enkä ostanut mitään. (Oikeasti ei ollut kokoja).
Malmen on hotelli jossa kannattaa yöpyä näillä huudeilla. Perushotelli jonka sijainti keskellä kaikkea on sen paras valtti.

Vastapäätä hotelli Malmenia sijaitsee Medborgarplatsen ja siellä luistinrata. Se ettei luistelijoita näy johtuu siitä, että jää on juuri jäädytetty.


Söderhallarna on paikka josta voi ostaa kaikenlaiset herkut. Se on myös täynnä lounaspaikkoja ja löytyypä sieltä elokuvateatterikin.


Itse asiassa Söder on kaupunginosa josta ei tarvitsisi lainkaan lähteä keskikaupungille. Sieltä löytyy myös gallerioita, kirppareita ja viihtyisiä ravintoloita. Erityisliikkeiden ohella Söderissä on myös kunnon ruokakauppoja, autoa ei välttämättä tarvita lainkaan.
Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa


Mä rakastan Söderin kauppahallia. Se on paras paikka viettää aikaa joko lounaan tai kahvittelun merkeissä, katsellen tukholmalaisia. Tunnelma siellä on ihan erilainen kuin vaikka Hietsun kauppahallissa. Muutenkin Söderissä on oma rento tunnelma.
Tykkää