Jeremiaan luolat
Mistä Jeremiaan luolat löytyvät? Ne löytyvät Kustavista joka on Suomen suurin mökkikunta asukaslukuun suhteutettuna, kunnassa kun asuu vakituisesti vain 700 asukasta.
Jeremiaan luolat ovat rykelmä rapakivikalliosta lohjenneita valtaisia kivenmurikoita jotka muodostavat luolia. Kalliot ovat myös täynnä halkeamia, railoja ja jyrkänteitä, joten kiipeily kallioilla tapahtuu jokaisen omalla vastuulla.
Luolien tarkemmat koordinaatit löytyvät kun ohittaa Kustavin keskustan ja ajaa pari kilometriä eteenpäin Kivimaantietä (tie 192). Mikäli Vartsalan lossiranta tulee vastaan on jo ajanut liian pitkälle. Silloin on kaarrettava takaisin ja jätettävä auto läheiselle parkkipaikalle. Tien toiselta puolelta lähtee sitten kävelytie luolille. Kävelytien muuttuessa poluksi on matkaa siinä 200 metriä perille.
Luolat kohoavat meren rannasta korkeuksiin, merkityt polut kulkevat sekä luolien juurella, että ylhäällä näköalapaikalla. Luolat kuuluvat osana Kustavin kunnan virkistys- ja kulttuuripolkuun.
Miksi luolia kutsutaan Jeremiaan luoliksi. Nimensä luolat ovat saaneet Jeremias-nimisestä miehestä joka piileskeli näissä luolissa Isonvihan aikana. Isovihahan oli Pohjan sodan aikainen miehitys jolloin Venäjä miehitti Ruotsin (1714-1721). Miehitys kesti seitsemän vuotta, mutta ei tiedetä kuinka pitkän aikaa Jeremias luolissa asui. Luolathan eivät muodosta mitään varsinaisia onkaloita vaan ne ovat lähinnä muodostuneet kivien pudottua päällekkäin. Paikkaa jossa Jeremias olisi pitänyt majaansa ei ole mitenkään erityisesti merkitty, mutta olihan siellä joitakin potentiaalisia kallionkoloja. Hitunen mielikuvitusta niin saattoi nähdä Jeremiaan nuotiopaikan kivisen lipan alla.
Pännäisten vuori eli rapakivikalliot Jeremiaan luolien yläpuolella kohoavat n. 25 metrin korkeuteen ja vuori on osittain puuston peitossa. Korkeimmalta kohdalta saa ihailla Tönviikin lahtea joka on osa kauempana siintävää vuonomaista Ströömiä.
Kallion laki oli opastustaulun mukaan suolaisen Litorianmeren tyrskyjen huuhtoma luoto 4000 vuotta sitten.
Luontopolku jatkuu tien toisella puolella, se on osa Kustavin kunnan rakennuttamaa uudehkoa luonto- ja kulttuuripolkua, joka on neljän kilometrin pituinen ja jonka varrella on 20 pysähdystä opastauluineen.
Muista polun kohteista mainittakoon Volter Kilven hautamuistomerkki ja Suuri Postitie. Paikoitellen polku on hieman vaikeakulkuista ja varsinkin sateella kivet ovat liukkaita, joten aikaa saa varata runsaasti koko polun kiertämiseen. Opas ja kartta löytyvät Selkämeren ystävät ry:n sivulta opas ja kartta
Seuraa Fammon vaeltelua myös Facebookissa ja Instassa
Paikka näyttää kiinnostavalta. Olin suunnitellut Saariston rengastietä kesäksi, mutta kyllä tämä korona senkin todennäköisesti pilaa. Pitää kuitenkin laittaa Jeremiaan luolat muistiin sitä varten, kun rengastielle vihdoin päästään!
Tykkää