Iranin pyhiä paikkoja
Islamin uskossa ja varsinkin shiialaisuudessa pyhillä paikoilla on suuri rooli, ne ovat nimittäin pyhiinvaellusmatkojen kohde. Tärkein pyhiinvaelluskohde on itseoikeutetusti Muhammedin syntymäkaupunki Mekka.
Vuosittain kahdesta kolmeen miljoonaa muslimia suorittaa hadžin, islamin viidennen ja viimeisen peruspilarin. Pyhiinvaellus on pakollinen kerran elämässä kaikille terveille muslimeille, joilla on siihen varaa. Hadž kestää viisi päivää islamilaisen kuukalenterin viimeisenä kuukautena. Pyhiinvaellus on muslimin elämän ylistys ja se pesee kaikista synneistä. Se on myös tilaisuus kohdata eri maiden muslimeja ja pitää yllä yhteisöllisyyttä.
Vuosittain hadž tuo Saudi-Arabialle keskimäärin 10–15 miljardin dollarin tulot. (Wikipedia)
Koska tällainen pyhiinvaellus vaatii aikaa ja runsaasti rahaa, ei kellä tahansa ole matkaan varaa. Asiaan on kuitenkin ratkaisu; nimittäin minipyhäinvaellus, aina voi tehdä voimistumismatkan lähimpään pyhään paikkaan ja nämä pikku matkat voi sitten ikään kuin niputtaa yhteen.
Yksi suosituimmista pyhistä paikoista Iranissa on Teheranin lähistöllä sijaitseva ajatollah Khomeinin hautamausoleumi. Sinnepä matkamme sitten jatkui lähdettyämme Teheranista kohti etelää.
Ajatollah Khomeini antoi kuolinvuoteellaan määräyksen haudata hänet vaatimattomin menoin köyhien hautausmaalle. Niinpä hänet haudattiin mausoleumiin tuhansien ihmisten tungeksiessa nähdäkseen edes vilauksen palvotusta hengellisestä johtajastaan. Itse hauta sijaitsee maan alla, haudan päälle on rakennettu huone minne näkee ristikoiden raosta. Ihmiset tulevat rukoilemaan ristikoiden luokse työntäen samalla rahaa sisäpuolelle. Tällä rahalla mausoleumia laajennetaan ja koristellaan lisää.
Jätimme vihdoin hautamausoleumin taaksemme ja suunnistimme eteenpäin. Päivän pyhät paikat eivät vielä riittäneet, vaan iltapäivällä saavuimme pyhimpään kaikista kaupungeista, nimittäin Qom-joen mutkassa sijaitsevaan Qomin pyhään kaupunkiin. Qom-joki laskee kahteen suolajärveen, ne näyttivät aivan jääpeitteisiltä järviltä. Kaupunkiin emme saaneet ajaa omalla bussillamme vaan siirryimme paikallisbussin kyytiin.
800-luvun alkupuolella šiialaisen kalifi Imaami Rezan sisko Fatima bint Musa pysähtyi kaupungissa ollessaan matkalla pohjoiseen. Hän sairastui ja kuoli vuonna 816, jonka jälkeen hänet haudattiin Qomiin. Haudasta muodostui šiialaisten pyhiinvaelluskohde, jonka takia kaupungista alkoi myös muodostua šiialaisen oppineisuuden keskus. (Wikipedia)
Astuessamme sisään temppelialueelle ei auttanut enää peittävä vaatetus vaan päälle oli puettava hupullinen kaapu, chador. Siis naisten oli puettava. Miehet kekkuloitsivat edelleen paljain päin ja lyhythihaisissa paidoissa. Joskus sitä jää pohtimaan millä tavoin miesten iho poikkeaa naisten ihosta.
Itse Fatiman pyhään hautaholviin emme kuitenkaan päässeet, mutta riittihän sitä ihmettelemistä upeiden rakennusten ulkopuolellakin.
Qom on muuten kuuluisa sahramistaan, ajoimme seuraavaksi maaseudulle tutustumaan sahramifarmiin.
Sahramipelloissa ei ollut kauheasti katsomista koska ei ollut kukinta-aika. Tässä kohdin minun on nolona myönnettävä etten tiennyt, että sahramia saadaan krookuksen kukista, tarkemmin sanottuna kukkien emeistä. Mutta eihän oppi koskaan ojaan kaada, farmilla opin, että sahrami on maailman kallein mauste ja, että yhden sahramikilon valmistamiseen tarvitaan 150.000 kukkaa. Ja kaikki poimitaan käsin.
Taitaa tosin olla niin, että tämä maustesahrami on eri lajike kuin minunkin puutarhassani keväisin kukkiva krookus.
Seuraa Fammon vaeltelua myös Iranin eteläosiin. Ota haltuun Facebook ja Insta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti