Huhti-toukokuussa Ukrainassa juhlitaan; pääsiäinen on suuri juhla ja voiton päivää vietetään 9.5. Tänä vuonna lisukkeena soppaan olivat vielä Euroviisut. Viimevuotisen voittonsa ansiosta Ukraina sai kunnian järjestää Euroviisut 2017.
Nyt täytyy heti todeta etten ole kummoinenkaan Euroviisufani, joskus viisut jäävät kokonaan väliin, mutta hei miksei? Voisi olla kivakin asia olla haistelemassa Kiovan tuulia juhlien keskellä. Otaksuin tunnelman olevan suurin piirtein saman kuin esimerkiksi Formulakilpailuissa tai jääkiekkofinaalissa.
Lentoliput tilattiin, tämän kisan voitti Air Baltic. Sitten hotellivarauksiin. Hotelli Ukraina olisi sijainnut Itsenäisyysaukiolla, mutta vaikutti liian neuvostoliittoaikaiselta valinnalta. Hyatt Regent näytti upealta, mutta oli varsin hintava.
Dnipron varrella oli useita hotelleja, mutta ne olivat kaukana.
Valinta osui tällä(kin) kertaa huoneistoon. Suuri huoneisto lähellä Itsenäisyysaukiota, Sofia-aukion vieressä 333 euroa neljästä yöstä kahdelle hengelle.
Lisää lippuja ostettiin ja varattiin netistä; euroviisusemifinaalien harjoituksiin tiistaiksi ja torstaiksi, oopperalippu keskiviikoksi ja balettilippu torstaiksi.
Koitti sitten lähtöpäivä - yöbussilla Helsinkiin ja lento kuuden jälkeen. Aamulennot ovat parhaita, silloin pääsee perille valoisaan aikaan, tässä tapauksessa jo aamupäiväksi.
Lentokentällä tarjosivat taksit palveluksiaan, meitä oli etukäteen varoitettu ottamasta lentokenttätaksia, mutta otimmepa kuitenkin. Hinta oli 500 hryvniaa (17 euroa) 35 kilometrin matkalta Kiovan keskustaan ja se luvattiin jo 15 euroon. Mielestäni sopuhinta. Loppujen lopuksi kuljettaja sai kuitenkin sen 500 koska soitteli puolestamme ja kuljetti meitä tilapäismajoitukseen, huoneistoamme kun ei vielä oltu siivottu. Oma vika, tulimme turhan aikaisin.
Tämä ensimmäinen maanantaipäivä soljui eteenpäin ympäristöön tutustuessa. Kadut ja torit tulivat tutuiksi niinkuin pari kahvilaakin.
Oli Voitonpäivän aatto ja se näkyi katukuvassa. Itsenäisyydenaukiolla eli Maidanilla muisteltiin vuoden 2014 uhreja. Tarkka-ampujien väitetään ampuneen mielenosoittajia talojen katoilta. Uhreista oli esillä valokuvia.
Maanantaisin eivät museot ole auki eikä teattereissa näytäntöjä, mutta koska oli Euroviisuviikko niin Sofianaukion ja Mihailinaukion väliin oli rakennettu esiintymislava jossa illalla oli musiikkiesityksiä. Alueelle oli vapaa pääsy mutta sinne mentäessä tarkistettiin laukut, tosin pikkupoika seisoi isänsä kanssa esiintymislavan edessä lelukonekiväärin kanssa(!)
Iltaesitysten aika
Matkalla esityslavalle voi ostaa särvintä
Tiistaiaamupäivä oli omistettu nähtävyyksille, kuten kaupungin kultaiselle portille ja Sofian katedraalille, mutta illaksi lähdimme Euroviisuareenalle. Kiovan metro on nopea, helppokäyttöinen ja edullinen. Käytössä on rahake kuten esim. Pietarissa. Rahakkeita voi ostaa varastoon haluamansa määrän. Hinta on huimaavat 4 hryvniaa (15senttiä) kappaleelta.
Ajoimme Dnipro-joen (Dnepr) yli Livobereznajan asemalle josta oli vielä kilometrin matka areenalle. Turvatarkastus kielsi ruoan ja juotavat, puhelinkin piti avata. Asia oli täysin ymmärrettävä, sanoisin jopa toivottava. Paikkamme oli F-katsomossa, joka sijaitsi esiintymislavan sivustalla. Oli mielenkiintoista nähdä kaikkea sellaista mitä tv:ssä ei näytetä. Avustajat siirtelivät juosten lavasteita ja joka esiintyjän jälkeen harjattiin esiintymislavaa kiireellä. Puolessatoista tunnissa kappaleet oli esitetty ja saimme ihastella myös ukrainalaisia esityksiä. Pistelaskuakin harjoiteltiin ja valittiin 10 kappaletta finaaliin. Edes tässä harjoituksessa Suomi ei päässyt finaaliin, kaverini oli siis turhaan raahannut mukanaan Suomen lippua.
Päästyämme takaisin kaupunkiin kävelimme teatterin ohi ja ajattelimme kysäistä josko vielä olisi lippuja Pähkinänsärkijä-balettiin joka oli juuri alkamassa. Kyllä vain, kaksi lippua saatiin, hinta 3 euroa ja ilta jatkui baletista nauttiessa.
Oopperatalon musiikkimonttu, esitystähän ei saa kuvata
Keskiviikkopäivä oli omistettu nähtävyyksien katselulle, tällä kertaa suuntasimme Mihailin luostariin ja Dnipron varrelle.
Illalla olimme taas Taras Shevshenkon oopperatalolla, tällä kertaa olimme varanneet 300 hryvnian arvopaikat kolmannelta riviltä. (10€) Esityksenä oli Verdin Aida, kielenä italia mikä tulkattiin ukrainaksi. Esitys loppui vasta lähemmäs puoltayötä, oli vaikeuksia löytää avointa ravintolaa, kaupunki oli jo lähes autio. Iltapalan jälkeen suuntasimme Hyatt Regencyn sky baariin. Niin paljon olen lukenut hehkutuksia sky baareista, että pakko oli tämäkin Kiovassa kokea. Millaistako oli? Kohtelias baarimikko, hyvin toimeentulevia turisteja, ylihinnoiteltuja drinkkejä (Kiovan hintoihin verrattuna huom.), yöllinen näköala kaupungin yli. Viimeksimainittu oli tietysti se paras anti.
Näköala sky baarista autioon kaupunkiin
Torstaina lähdimme Lavraan tutustumaan kaupungin itäpuolen nähtävyyksiin. Tutkimme Petsherskin luostarialuetta ja luolia.
Illalla oli sitten vuorossa Euroviisujen toisen semifinaalin harjoitus. Se sujui saman kaavan mukaisesti kuin ensimmäinenkin. Kun esitykset oli kuunneltu emme enää jääneet odottamaan pistelaskua vaan suuntasimme suoraan oopperatalolle. Giselle-baletti alkoi seitsemältä. Baletti olikin aivan ihana ja ehdimme vielä syömäänkin ennenkuin oli aika lähteä pakkaamaan, seuraava aamuna olisi aikainen herätys ja lähtö lentokentälle.
Lauantai-iltana voikin sitten rauhassa omalla kotisohvalla katsoa viisufinaalia.
Millainen Kiova on kulttuurikaupunkina?
Aivan loistava. Korkeatasoinen musiikki- ja teatteritarjonta yhdistettynä naurettavan huokeisiin hintoihin ällistyttää itäisenkin Euroopan hintoihin tottunutta. Tarjolla olisi ollut myös musiikkia, draamaa ja nukketeatteria. Vain kieli voi tuottaa vaikeuksia, Kiovassa puhutaan ukrainaa vaikkakin varsin moni osaa venäjää, englantiakin osataan, mutta vähemmän. Ainakin kyrilliset aakkoset pitäisi hallita niin elämä helpottuu. Esimerkiksi Venäjä on ottanut käyttöön turistihinnat meille vierailijoille, sitä eivät ukrainalaiset ole vielä keksineet.
Seuraavassa postauksessa kerron tarkemmin Kiovan nähtävyyksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti