Baku – sekoitus uutta ja vanhaa
Georgian suurenmoisten vuoristokokemusten jälkeen suuntasimme kohden Azerbaidzania ja sen pääkaupunkia Bakua. Pääkaupunkihan sijaitsee Kaspianmeren rannalla, joten päästäksemme sinne saimme ensin ihailla 500 kilometrin verran Azerbaidzanin maalaismaisemaa, viiniköynnösviljelmiä, auringonkukka- ja maissipeltoja. Oli paras sadonkorjuuaika joten tienvierustoilla oli runsaasti myytävänä olevia hedelmiä; viinirypäleitä, omenia ja päärynöitä. Ihmettelimme miksi kaikki ajelivat valkoisilla Ladoilla, taksisemallakin ne seisoivat sievässä jonossa.
Silmämme levisivät hämmästyksestä kun saavuimme Bakuun, mielikuvitukselliset rakennukset kohosivat korkeuksiin. Kaupungista tuli mieleen lähinnä Dubai tai ehkä Astana (nykyisin Nursultan).
Hotellimme oli hieman keskikaupungin ulkopuolella ja ensin oli asetuttava hotelliin ja löydettävä ruokapaikka joten varsinainen tutustuminen kaupunkiin jäi seuraavaan päivään.
Bakussa asuu 4-5 miljoonaa ihmistä, tarkkaa lukua on vaikea arvioida. Kaupunki on siis väkisinkin laaja jo pinta-alaltaan. Kahden ja puolen kilometrin kävelykatu kiertää koko Kaspianmeren lahden ja suurin osa nähtävyyksistä löytyykin sen varrelta tai läheisyydestä.
Baku on Formulakaupunki ja sen huomaa, keskuspuiston käytävä on saanut kaikki Formulatähdet somisteekseen, läheltä kulkee myös Formularata, jotkut meistä (lue maaniset formulafanit) halusivat ajaa radan taksilla ja tekivätkin näin. Rannasta löytyi myös lippuaukio, sen paikkaa oli tosin juuri muutettu lähemmäksi keskustaa. Löytyi myös funikulaari joka vei ylös näköalatasanteelle ja tottakai sieltä oli supermahtava näköala kaupungin yli.
Kaikki kuskit olivat tasapuolisesti esillä parinsadan metrin matkalla rantabulevardilla
Kaupungissa on paljon reheviä puistoja ja erilaisia vesielementtejä. Rantabulevardin puisto oli rakennettu vasta vuonna 2010 ja sinne oli muualta maailmasta tuotu vanhoja oliivi- ja silkkipuita.
Tämä rullatalo on mattomuseo
Koska liikenne oli suhteellisen vilkasta oli tien ali rakennettu useita alikulkutunneleita. Arvatkaapa oliko seiniä töhritty huonoilla graffiteilla ja haisivatko nurkat virtsalta. Eivät. Tässä kaupungissa alikulkujen seinät ja lattiat olivat marmoria ja seinillä riippui kehystettyä taidetta.
Liikenne sinänsä oli pelottavaa, kuljimme paljon takseilla koska matkat olivat pitkiä ja taksit olivat nopeita ja halpoja, ainakin hotellista tilattuna. Taksimatka oli kuitenkin aina pelon aihe; kuljettajat ajoivat kaasutellen, puikkelehtien ja äkkijarrutellen, turvavyöt olivat ylellisyyttä ja jolleivat penkit riittäneet otettiin puinen keittiöjakkara avuksi.
Ehkä upein Bakun taloista on Heydar Aliyev-keskus, joka on ultramoderni kulttuuritalo, galleria ja museo samassa rakennuksessa. Talo valmistui vuonna 2007 ja suunnittelijana oli irakilais-englantilainen Zaha Hadid joka on maailmankuulu arkkitehtuuristaan. Rakennukselle on tyypillistä kaarevat muodot jotka myötäilevät luonnon kaarevuutta ja kuvaavat kaupungin intellektuellia elämää. Talo tuli maksamaan 250 miljoonaa dollaria, mutta Hadid palkittiin Design of the year-palkinnolla ensimmäisenä naisena maailmassa.
Uuden vastapainoksi kunnioitetaan Bakussa myös vanhaa, siitä on esimerkkinä Bakun vanhakaupunki joka on todistettavasti rakennettu 1100-luvulla, luultavasti jo paljon aikaisemmin. Alue on aika pieni verrattuna monen muun kaupungin vanhaan osaan, mutta alue on hyvin viehättävä moskeijoineen, kylpylöineen ja palatseineen. Vanhat mukulakivikadut päättyvät jykevään kaupunginmuuriin jonka ulkopuolella sitten taas jo kulkeekin moderni kävelykatu kahviloineen ja kauppoineen.
Vanhankaupungin vanhin rakennus on Neitsyttorni jonka arvellaan olevan peräti 500-luvulta. Tämä 8-kerroksinen rakennus joka alkuaan on sijainnut aivan Kaspianmeren rannassa on ollut innoituksena runoilijoille, taiteilijoille ja säveltäjille. Torni oli oletettavasti puolustustorni, mutta legendan mukaan sen rakennutti kuningas joka halusi naida oman tyttärensä. Tytär kuitenkin vaati ensin tornia rakennettavaksi. Kun torni oli valmis eikä isä ollut muuttanut mieltään , hyppäsi tytär tornista alas mereen. Tytön rakastettu surmasi silloin isän, mutta yllätys: merenneidot olivatkin pelastaneet tytön merestä ja nuoret saivat toisensa.
Toinen vanhankaupungin kuuluisista rakennuksista on Shirvanshah-palatsi, siihen kuuluu itse palatsi, moskeijaan kuuluva minareetti ja vanhan kylpylän rauniot.
Illalla päätimme lähteä ihailemaan kaupunkia joka kylpi valoissa, ajoimme keskustassa sijaitsevalle vesitornille jossa oli pyörivä ravintola. Tornille saavuttuamme ilmoitti hovimestari, että tornissa on sähkövika eikä hissi kulje.
Olipa hyvä, ettei se sähkövika ilmaantunut hissimatkalla ylös. Ihailimme sitten näköalatasanteelta värivaloshowta alhaalla kaupungissa.
Seuraa myös Fammon vaeltelua muissa kaupungeissa Facebookissa ja Instassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti