tiistai 1. joulukuuta 2015

Pyrähdyksellä keväisessä Varsovassa - Kuninkaantie



PYRÄHDYS VARSOVAAN


Huhtikuussa teemme tädin kanssa neljän päivän kevätretken Varsovaan. Krakovaan olemme aikaisemmin tutustuneet, mutta Varsova on jäänyt vieraammaksi, joten ohjelmaa riittää  runsaasti jokaiselle päivälle.



Varsova huhtikuussa 2015.  Aurinkoinen vaikkakin viileä aamu, toivottavasti ilma lämpiää iltaa kohden, niin ainakin säätiedotus lupaa. Olemme edellisenä päivänä kolunneet Vanhaa kaupunkia eli Stare Miastoa, tänään aiomme katsoa Kuninkaantien nähtävyyksiä. Kuninkaantie, Trakt Królewski on nimitys eri nimisistä, etelään kulkevista kaduista. Reitti alkaa Kuninkaanlinnasta, Vanhasta kaupungista ja on alussa nimeltään Krakowskie Przedmiescie.





Kaunis, keväinen päivä. Retkemme on alkamassa



Aloitamme reippaalla parin kilometrin hanhenmarssilla Vanhaan kaupunkiin. Täti on leikannut sanomalehdestä artikkelin Kuninkaantiestä ja sen ohjeiden mukaisesti aiomme kävellä niin pitkälle kuin ehdimme ja jaksamme, koko reitti on yli neljän kilometrin mittainen. Nimensä tämä reitti on saanut siitä, että se on alku tielle joka johti Varsovasta Krakovaan ja jota pitkin  kuninkaat siis ahkerasti kulkivat. Krakova oli Puolan pääkaupunki vuoteen 1595 asti kunnes Varsova vei sen paikan. Lähellä Varsovaa sijaitsevat myös kuninkaitten rakennuttamat kesäpalatsit Łazienki ja Wilanóv.

Aloitamme kuninkaanlinnasta. Meidän piti tulla tänne jo edellisenä päivänä, mutta linna suljettiin jo kolmelta, nyt olemme paikalla heti kymmeneltä kun ovet avataan. Tosin yön aikana kaikki on muuttunut, emme pääsekään sisään pääportista, ensin on kierrettävä linna ja ostettava liput toiselta puolelta, sitten on taas käveltävä takaisin jotta pääsisimme sisäänkäynnille. Pihalle pystytetään jotain valtavaa koroketta, se on esiintymislava jolla esitetään kesällä konsertteja ja teatteriesityksiä.

Linna on suorakulmion muotoinen, on helppoa kävellä huoneesta huoneeseen, eksymään ei pääse.  Alkuperäinen linna oli 1200-luvulta, se oli Masovian ruhtinaiden rakennuttama.  Myöhemmin  siinä asuivat vaaleilla valitut kuninkaat ja linna oli hallituselinten käytössä kunnes venäläiset tekivät siitä kasarmin Puolan jaon jälkeen  1830-luvulla.  Linna oli asuttu toiseen  maailmansotaan asti, sodan aikana natsit  tuhosivat linnan niin, että jäljellä oli vain kasa tiiliä. Huonekalut ja taideaarteet vietiin Saksaan. Vasta 1970-80-luvuilla linna rakennettiin uudestaan suurella rahalla tarkaksi kopioksi entisestä. Sisältä löytyy mm. valtaistuinsali, kuninkaan työhuone- ja pukeutumishuone sekä kappeli.
Linnan piirustuksia ei tosin ollut jäljellä, siksi suurena apuna olivat  Bellotton maalaukset. Kultaa ei todellakaan  säästelty linnaa sisustettaessa ja barokkihuonekalujakin  löytyi kiitettävästi, osa oli säilytettävänä museoissa, osa tuotiin takaisin Saksasta ja Venäjältä.




Varsovan tuhottu  kuninkaanlinna rakennettiin uudestaan vasta 1900-luvun lopussa






Kuninkaanlinnan loistoa


Seuraava etappimme on 1400-luvulta oleva Pyhän Annan kirkko, valkeaksi kalkittu, romaanista tyyliä. Edustalla kykkii lanttia anova äiti lapsineen. Hän väläyttää anovan hymyn. 
Kirkkoa mielenkiintoisempi on kuitenkin sen yhteydessä oleva Taras Widokowyn näköalatorni, jonne päätämme kiivetä lyhyen  harkinnan jälkeen. Hissiä ei ole ja 149 askelmaa pistää reidet maitohapoille. Näköalat ovat mukavat, kannatti todellakin sijoittaa  viisi  zlotyä  tähän nähtävyyteen. Tornista näkyy stadion ja joen toisella puolella sijaitseva Pragan alue, lisäksi täältä näkee paljon paremmin  koko vanhan kaupungin alueen.  Linnan vieressä oleva 22 metriä korkea Sigismundin pylväs näyttää yllättävän pieneltä. Tämä kuningas on tuttu Suomenkin historiasta, olihan hän Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican poika. Ainakin turkulaiset muistavat, että tämä pariskunta asui aikanaan Turun linnassa. Alas tullessa kinaamme askelmien määrästä, mutta sitten huomaamme, että täti on laskenut myös porrastasanteet mukaan.

Toria hallitsee komea Sigismundin pylväs.

Matkamme jatkuu. Kolmas etappi on hotelli Bristol. Tämä hotelli olisikin ollut oiva majoituspaikka, keskellä kaikkea. Livreepukuinen vahtimestari seisoo ovella valmiina toivottamaan sisääntulijat tervetulleiksi. Miksi emme asu täällä? Täällä ovat asuneet niin Picasso kuin Nixonkin. Yö kahden hengen huoneessa maksaa 417 euroa, de luxe- sviitissä 1658 euroa – ehkä tämä on se syy.


Ohitamme presidentinlinnan. Täällä Sauli ja Jenni vierailivat edellisviikolla. Täti kauhistelee, että taisipa Saulilla olla kiireinen päivä kun aamulla tapasi Merkelin ja illalla jo Puolan presidentin, Komorowskin. Linnaa vartioivat komeat kivileijonat ja pari suurta kukkaseppelettä nojaa seinää vasten, jätetäänköhän kaikki lahjaseppeleet ulos? Vartija kävelee edestakaisin ja tuijottelee karskisti takaisin ohikulkijoita.







 Kuikuilemme jo karttaa, seuraavaksi pitäisi olla puisto ja sen reunassa yliopisto. Yliopistorakennuksia onkin monta ripoteltuna puitten ja nurmikon katveeseen. Kulkuväylän yläpuolella on takorautaportti mihin on taottu ”Universitet”. Tämän pitäisi olla Puolan suurin yliopisto, yli 60 000 opiskelijaa talloo sen lattioita.





Yliopisto sijaitsee hienolla paikalla keskellä historiallist, vanhaa kaupunkia




Nyt opasartikkelimme mukaan vasemmalla puolella pitäisi olla Chopinin museo, sitä ei kuitenkaan löydy. Harhaudumme parin korttelin päähän ja kyselemme tietä ohikulkijoilta. Saammekin informaatiota niin, että pystymme suuntaamaan oikeaan suuntaan ja löydämme sitten jo opaskyltinkin, mutta olemme kuitenkin  kaukana museosta.
Bongaamme välillä muuta, nimittäin Kopernikuksen patsaan. Krakowskie Przedmiešcie-kadun alussa Nikolaus Kopernikus tai oikeastaan Mikolaj Kopernik istuu penkillään Tiedeakatemian edessä mietteliäänä tuijottaen kädessään olevaa aurinkokunnan pienoismallia, lieneekö miettimässä avaruuden suuruutta.



Kopernikus mietteliäänä - pitänevätkö laskelmat paikkansa?

 Täti muistuttaa, että hänen miehellään on oma, hänen mukaansa nimetty asteroidi kiertämässä avaruudessa Saturnuksen ja Marsin välissä. Siellä se perunanmuotoinen asteroidi kiertää, paljaalla silmällä emme sitä pysty erottamaan, emmekä edes kaukoputkella. Sen liikerata ja muoto on vain paperilla laskettu. Minä taas muistelen kuulleeni, että sodan aikana natsit lisäsivät patsaan eteen kyltin jossa ilmoitettiin Kopernikuksen olleen saksalainen. Enää ei tällaista kylttiä kuitenkaan näkynyt.


Kun ei Chopinin museota löydy niin mielimme löytää edes Chopinin sydämen. Se on perimätiedon mukaan haudattu Pyhän ristin kirkon pystypilariin. Astumme sisään hämärään kirkkosaliin, jossa ihmiset istuvat hartaina rukoukseen syventyneinä. Kierrämme hitaasti koko kirkkosalin etsien sydäntä, jonka vihdoin löydämmekin läheltä sisäänkäyntiä. Pilarissa on komea muistokirjoitus ja sen alla on ruusuista muotoiltu suuri sydän.
Kuitenkin tuntuu jotenkin makaaberilta ajatella, että sydän on irrotettu ruumiista ja piilotettu pilariin. Perimätiedon mukaan tämä määräys oli Chopinin testamentissa. Hänen ruumiinsa tuli haudata Pariisiin, mutta sydän 


Pyhän ristin kirkko ulkopuolelta
Varsovaan. Näin sitten tehtiin.









Vastaan tulee Kahvila Blikle. Sisään. Tämä on se vanha 1800-luvulta asti toiminut kahvila jossa Mannerheim tapasi juoda kahvia aamuisin Varsovan komennuksensa aikoihin 1909-14. Kyytipojaksi hän söi aina Bazki- hillomunkin. Hillomunkkeja on kahvilassa erilaisin päällystein, valitsemme pölysokerilla kuorrutetun munkin. Maistelemme. Näiden pitäisi olla herkullisempia kuin muut munkit. Saman näköisiä munkkeja myydään muissakin kahviloissa, en huomaa muuta eroa kuin sen, että nämä ovat pienempiä kuin muualla.



Maailmankuulut munkit näyttävät tuiki vaatimattomilta



Kun olemme lepuuttaneet jalkojamme tässä kulttuurikahvilassa saamme uutta puhtia Chopin-museon etsimiseen. Ja helposti museo sitten löytyykin Tamka-kadulta. Ohjeessamme se vain on väärin sijoitettu.
Frédéric Chopin (1810-1849) oli koko ikänsä ahkera matkailija. Hän konsertoi mm. Ranskassa, Itävallassa ja Saksassa. 1829 hän joutui kokonaan jättämään Puolan ja eli poliittisena pakolaisena Pariisissa kuolemaansa asti. Välillä hän kuitenkin oleskeli pitkiä aikoja eri puolella Eurooppaa, ehkäpä syynä oli hänen heikko terveytensä. Chopin kuolikin jo nuorella iällä, 39-vuotiaana tuberkuloosiin.



Sympaattinen Chopin-museo oli hieman hankala löytää



Katselemme opasleikettämme. Tärkeimmät nähtävyydet on nyt ohitettu. Nowij Swiat päättyy liikenneympyrään mitä koristaa suunnaton tekopalmu -  lahja Israelilta. Voisimme jatkaa vielä Wilanówin kartanoon asti, mutta sinne pääsemiseksi täytyisi käyttää junaa tai bussia. Nopean neuvonpidon jälkeen päätös on yksimielinen, käännymme oikealla olevalle kävelykadulle ja päätämme mennä myöhäiselle lounaalle. Ehkä jatkamme Kuninkaantietä seuraavana päivänä – ehkä emme. Lomalla kaikki tehdään mielialan ja sään mukaan.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti