torstai 4. toukokuuta 2017

Sal-saaren aktiviteetteja

Miksi valitsin lomakohteekseni Kap Verden? Halusin pikaiselle lomalle paikkaan missä ei olisi räntää eikä sadetta. Tavanomainen valinta olisi ehkä Kanaria, mutta halusin jotain muuta, Kap Verde on kuitenkin ns.inhimillisen lentomatkan päässä.

Miellän vahvasti olevani lentotarjoushaukka, joten tutkin tarkkaan lentoyhteyksiä Kap Verdelle. Yhteydet olivat kalliita ja hankalia, valmismatka tuli kaikkein edullisimmaksi. Kap Verdelle tekevät matkoja Tui ja Apollomatkat, me otimme edellisen matkatoimiston äkkilähdön. Tosin jouduimme tekemään välilaskun Teneriffalle, mutta tämäkin viivytys poistuu ensi syksynä jolloin suorat lennot Kap Verdelle alkavat.

Kap Verde ei todellakaan ole kuin Kanaria tai sitten se on Kanaria 30 vuotta sitten. Tilaa löytyy jokaiselle takuuvarmasti jos pätkä omaa hiekkarantaa on hakusessa. Asua voi hotellissa ilman aterioita tai all inclusive-hotellissa. Saarten infratruktuuri on vielä muotoutumassa ja saarilla on siirtolaisia sekä työttömyyttä, tavoiteltavaa olisi, että turistit käyttäisivät mahdollisimman paljon saarelaisten palveluja. Mikäli joku innostuisi lähtemään kohteeseen olen tässä listannut saarelaisten tarjoamia aktiviteetteja. Useimpiin niistä saarella onkin mahtavat mahdollisuudet. 


 SURFFAILE
Ainakin olosuhteet ovat ideaalit. Saari on lautailijan eldorado, tuulta riittää joka päiväksi, vain kesäkuusta marraskuuta on tuuletonta ja tukahduttavan kuumaa. Ponta Pretan ranta lähellä Santa Mariaa on sopiva surffaamiseen, siellä löytyy välillä jopa  kolmimetrisiä aaltoja. 

Kaikkia ei surffaaminen kiinnosta pätkääkään, mutta rannalla voi harrastaa myös leijasurffaamista, se on helpompaa. Jos sekin tuntuu vaikealta niin voi kiivetä Costa de Fragatan dyyneille katselemaan kun muut kiitävät pitkin meren pintaa.




Jos pysytään vielä märässä elementissä niin snorklaaminen ja sukeltaminen ovat Salilla suosittuja. Vedet ovat kristallinkirkkaita ja kaloja on runsaasti. Pieni haikin voi sujahtaa ohi. Suosittu paikkaa sukelteluun löytyy Palmeiran pohjoispuolelta, siellä on sukeltajille sopivia luolia - kuulemma.






KALASTUS on monen harrastus ja kalaa nousee näistä vesistä runsaasti. Paikan voi varata kalastusveneestä tai sitten voi lähteä saaren pohjoisosan rannikolle jossa voi kalastaa kallioilta. Purjekalat, nokkakalat, marliinit ja turska käyvät pyydykseen. Ehkä yleisin kala on kuitenkin tonnikala.

Mikäli kalastus ei innosta, mutta merelle halajaa mieli niin merelle pääsee katamaraanilla. Alueella järjestetään myös hairetkiä.


Lapsiperheet ehkä pelästyvät suuria aaltoja. Turhaan. Salilla on lapsillekin sopivia rantoja. Lähellä Santa Mariaa on esimerkiksi Praia Alfonson hiekkaranta. Vesi on matalaa, eikä paikka ole niin tuulinen.




Jos meressä loiskuttelu ei aina kiinnosta niin välillä voi vaikka ratsastaa. Rannalla voi vuokrata hevosen ja mikäli taidot eivät riitä, tarvittaessa myös taluttajan.



Jos kauramoottori ei tunnu omalta kulkuneuvolta niin matkaa voi taittaa mönkijällä. Saarella järjestetään myös mönkijäsafareja. Paitsi mönkijöitä paikallinen vuokraamo antaa vuokralle  myös polkupyörän, mopon tai jeepin.




Santa Mariasta löytyy myös monta hyvää ravintolaa ja klubia. Mainita voi vaikka Chill out ja Club One klubit. Siellä voi tanssia vaikka afrikkalaista funanáa tai coladeiraa. Lanteet vain keinumaan!






Hoida kuntoon kivistävät lihakset ja lohjenneet kynnet. Saatavana on hierontaa ja kauneudenhoitoja. Hotellejen hinnat ovat lähellä Suomen hintoja. Kannattaa siis käyttää paikallisia yrityksiä, palvelu on hyvää ja hinnat edullisia.





Ja sitten voi aikaansa käyttää shoppaillen. Saatavana on lähinnä matkamuistoja, vaatteita ja urheilutarvikkeita - siis turistikrääsää. Mutta vaikkei mitään tarvitsisikaan  on ihan ok tukea paikallisia myyjiä.
Saarille tyypillisiä tuotteita ovat kirjonnat ja keramiikka. Niitä näkee vähemmän, suosittuja ovat afrikkalaiset korut ja puuveistokset.



Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, auta suojelemaan valekarettikilpikonnia. Kevät on näille uhanalaisille, suurille merikilpikonnille rauhallista aikaa, sesonkiaika alkaa kun nämä kilpikonnat nousevat merestä heinä-syyskuussa muniakseen rantahiekkaan. Jännittävät ajat koittavat myöhäissyksyllä kun poikaset kuoriutuvat. Kuten sanottua, keväällä ei kilpikonnia näy, mutta itse olen ollut Costa Ricalla auttamassa näitä kilpikonnanpoikasia pääsemään veteen ennenkuin ne joutuvat lintujen saaliiksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti